maanantai 9. tammikuuta 2017


Joulujuhla


Torstaina 22.12. Sipoon lukiossa juhlittiin joulua. Juhla alkoi puhallinorkesterin esityksellä, jonka jälkeen rehtorimme Aarne Alatalo piti lyhyen joulupuheen. Sen jälkeen koulussa sai vapaasti puuhata oppilaskunnan järjestämissä työpajoissa. Ohjelmassa oli kaikenlaista jouluun liittyvää, muun muassa joulukaraokea, joulukorttien tekoa ja lahjaongintaa. Käytävillä soivat joululaulut loivat tunnelmaa ja aulassa oli tarjolla erilaisia jouluherkkuja kuten glögiä, pipareita ja joulutorttuja. Juhlan päätti perinteinen kanelilla maustettu joulupuuro, jonka nautittuaan kaikki pääsivät joululoman viettoon.

Onnellista uutta vuotta kaikille!

Teksti: Rosanna Rydman




tiistai 20. joulukuuta 2016

Amnestyn kirjemaraton ihmisoikeuksien asialla


Annie Alfred on 10-vuotias malawilainen tyttö, joka elää jatkuvassa tapon tai sieppauksen uhriksi joutumisen pelossa. Häntä vainotaan, koska hänellä on albinismi ja hänen kotimaassaan Malawissa uskotaan albiinon ruumiinosissa piilevän taikavoimia. Ruumiinosien myymistä pidetään köyhässä maassa nopeana keinona rikastua.

Baryam Mammadov, 21, ja Giyas Ibrahimov, 22, taas kritisoivat maansa hallitusta kirjoittamalla graffitteja kotimaansa Azerbaidzanin edellisen presidentin patsaaseen tämän syntymäpäivän aattona. Facebookiin ladatut kuvat toivat mukanaan pidätyksen ja tekaistun huumerikossyytteen. Heroiinin hallussapidosta, jonka he kidutuksen päätteeksi valheellisesti tunnustivat, koittaa 12 vuoden tuomio.

Näitä kahta ihmisoikeusrikkomusta vastaan kirjoitettiin Amnestyn kirjemaratonilla Sipoon lukiossa 15.12. Puheviestinnän kurssilaiset järjestivät ja pitivät oppitunnit ryhmänohjausryhmille, ja tunnin päätteeksi kirjoitetut vetoomuskirjeet osoitettiin joko Malawin tai Azerbaidzanin preseidentille. Enne kirjeiden kirjoittamista perehdyttiin paitsi päähenkilöihin myös Amnestyn toimintaan ja ennen kaikkea ihmisoikeuksiin, niiden merkitykseen ja toteutumiseen eri puolilla maailmaa - myös Suomessa.

Englannin kieltä, eettisiä arvoja, yhteiskunnan toimintatapoja ja vaikuttamisen keinoja hyödyntänyt oppitunti olikin malliesimerkki työskentelystä yli oppiainerajojen. Palautteen perusteella opiskelijat selvisivät erinomaisesti opettamisen haasteista ja ihmisoikeustietoisuus saavutti monia siitä aiemmin melko vähän tienneitä nuoria. Moni opiskelija kirjoitti tosissaan vetoomuskirjeen, jotka onkin nyt toimitettu eteenpäin Amnestylle ja sieltä kohdepresidenteille.

Kiitos erityisesti huipputavalla tehtävästään suoriutuneille puheviestinnän kurssilaisille Mikaelille, Pessille, Ilkalle, Samulille, Tuukalle, Juhanille, Venlalle, Mialle ja Suville! Iso kiitos myös kaikille kirjemaratoniin osallistuneille opiskelijoille!     

tiistai 13. joulukuuta 2016

Joulukuun tapahtumia: itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla sekä Lucia-juhla


Perjantaina 2.12. Nikkilän Juhlatalolla juhlistettiin 99-vuotiasta Suomea ja uusia ylioppilaita.
Musiikinkurssilaiset olivat valmistelleet Finlandia-hymnin lisäksi useita lauluesityksiä, niin ryhmänä kuin sooloina. Musiikkiesitysten lisäksi kuultiin myös runoesitys. Abiturientti Otto Juga luki joka vuonna luettavan Veteraanien vapauden viestin ja lähetti sen eteenpäin nuoremmalle sukupolvelle.
Apulaisrehtori Marketta Ahtiainen piti juhlapuheen, ja valmistuvat Sipoon lukion ylioppilaat saivat valkolakit päähänsä. Lopuksi kaikki nousivat vielä seisomaan laulaakseen Gaudeamus Igiturin ja tietenkin Maamme-laulun.
Kaiken kaikkiaan Sipoon lukiosta valmistuivat syksyllä seuraavat ylioppilaat: Elisa Aaltonen, Ahmed-Deeq Ahmed, Sonja Koskenala, Emerik Metteri, Anna Moilanen, Markus Nylund ja Jan-Erik Palola.
Paljon onnea valmistuneille ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Rosanna Rydman



Tiistaina 13.12. vietettiin tunnelmallista Lucia-juhlaa.











maanantai 26. syyskuuta 2016

HAUSKA TAVATA!


Olen Megumi Sakata.

Olen vaihto-oppilas Japanista.

 

Minä haluan tietää suomalaisesta kulttuurista!
Tykkään kuunnella musiikkia ja katsoa jalkapalloa.
Minun lempi suomalaisia jälkiruokia  ovat karjalanpiirakka ja Fazerin suklaa (Why not?)!!
Yllättävintä Suomessa oli iltapala!
Minulla ei ole iltapalaa Japanissa.
Suomessa syödään viisi tai kuusi kertaa päivässä! Rakastan SuomeaJ
Olen iloinen että tulin tämä kouluun!Minä puhun tosi tosi vähän suomea, mutta kaikki ovat tosi tosi ystävällisiä! Kiitos!(ありがとう=Arigato;japaniksi)
 
 
 

Sataa päivää -tapahtuma

 
 
 
 
Perjantaina 9.9. Sipoon lukion abit viettivät Sata päivää -tapahtumaa. Abit tulivat pyjamat päällä kouluun, ja aulassa vedettiin pieni aamujumppa Antti Tuiskun ja Macarenan tahtiin. Kahvion takaosa oli koko päiväksi varattu abeille ja tarjolla oli kaikenlaisia herkkuja sipseistä karkkeihin. Vielä täytyy jaksaa!



 

maanantai 5. syyskuuta 2016

Ryhmäytymispäivä 31.8.2016


Keskiviikkona 31.8.2016 pidettiin jokavuotinen, jo perinteeksi muodostunut Enterin ryhmäytymispäivä. Päivään osallistuivat kaikki Keudan ja lukion ykköset. Tarkoituksena siis on pitää hauskaa, tutustua omiin luokkalaisiin ja muihin ykkösiin, sekä tietenkin parantaa luokkien yhteishenkeä. Päivässä mukana olivat ykkösten lisäksi myös tutorit lukiosta ja Keudasta, sekä ykkösten ryhmänohjaajat.

WP_20160831_09_09_35_Pro.jpg


 
Viideltä erilaiselta rastilta suoriuduttiin loistavasti. Erityismaininnan saa 1a, joka voitti joen ylityksen. Tosin 1b hävisi vain yhdellä pisteellä. Molempien ryhmien yhteistyö oli erinomaista, ja ryhmien toiminta ja suunnittelu sujui mutkattomasti. Pisteitä luovista ratkaisuista saavat myös sähkömiehet sekä 1b:n partiotytöt, jotka loistivat taidoillaan teltan kasauksessa.

WP_20160831_10_38_26_Pro.jpg



Kun kaikki rastit oli suoritettu, kokoonnuttiin kentälle kuulemaan lopulliset tulokset. Tällä kertaa voiton vei 1b, mutta kaikki ryhmät olivat suoriutuneet mallikkaasti ja tulleet vähintään toiseksi jollain rastilla. Kilpailu oli siis hyvin tasaista tänä vuonna. Tuloksien jälkeen söimme hernekeittoa ja pullaa. Ruuan jälkeen suunnattiin takaisin koululle, ja kaikkien iloksi ehdimme vielä viimeisille oppitunneille.

WP_20160831_08_17_14_Pro.jpg


Kaikkineen päivä oli onnistunut ja kaikki sujui hyvin. Kiitos mukaville ja aktiivisille ykkösluokkalaisille sekä kaikille, jotka olivat päivää järjestämässä!
Teksti: tutorit / Vilma Väisänen



sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Ylioppilaan puhe 4.6.2016

Karoliina Martikaisen elämänläheinen puhe ylioppilasjuhlassa 4.6.

Arvoisa juhlaväki ja rakkaat ylioppilaat.

Tänään on vihdoin se päivä, jolloin uurastuksemme palkitaan lakein ja ruusuin. Tänäkin keväänä koivut ovat kaivaneet lehtivihreänsä esiin rungoistaan, ja pukeutuneet kirkkaan vihreisiin lehtipukuihin. Samalla tapaa olemme me, uudet ylioppilaat, kaivaneet sisältämme kaikki tiedonmuruset alas paperille, ja sen kunniaksi saamme tänään paistatella juhlan keskipisteinä (kilpaa auringon kanssa).  Kevättalvella koivut talvehtivat lehdettöminä ja me istua napotimme vielä fysiikan luokassa kertailemassa Newtonin lakeja. Kolme vuotta sitten nämä lait tuntuivat minusta kaukaisilta, tosielämässä tarpeettomilta, mutta nyt, toisella mietiskelykerralla, oivalsin, että ne pitävätkin ihan oikeasti paikkaansa.

Ensimmäinen laeista on nimeltään jatkavuuden laki: kappale jatkaa liikettään vakionopeudella, jos siihen ei vaikuta ulkoisia voimia. Tämä pätee myös elämässä. Elämä jatkaa rullaamistaan eteenpäin aina samalla vauhdilla. Huolimatta siitä, vaikka kirjoitussalissa olisi mennyt täysin lukkoon ja tänä päivänä rehtorilta käteesi saama paperi muistuttaa aakkosten alkupäätä. Tai huolimatta siitä, vaikka tanssiaismekon nyöritys olisikin ratkennut juuri ennen h-hetkeä ja mekko olisi hätäisesti kursittu kasaan hakaneuloin. Elämä jatkuu.  Tällä rennolla asenteella - osa luonnostaan, osa opetellen - olemme puskeneet läpi lukion ja jatkavuuden laki on ohjannut meidät lopulta tähän juhlan päivään.

Toinen laeista on jopa vähän kliseinen: ulkoinen voima antaa kappaleelle sen massasta riippuvan kiihtyvyyden eli voisi sanoa, että vierivä kivi ei sammaloidu. Lukion alussa meidän kaikkien kivet olivat vielä lähtökuopissaan. Tässä parin vuoden aikana ovat nämä kivet kuitenkin saaneet aika monta töytäisyä eri voimilta, ja jokainen niistä on lähtenyt vierimään omaan suuntaansa. Vauhti saattaa vielä olla verkkainen tai kivi pyöriä jo lujaa, mutta mielestäni on pääasia, että jokainen kivistä on lukion aikana päässyt vauhtiin, ja että jokainen niistä on löytänyt oman suuntansa.

Herra Newton numeroi kolmanneksi laeistaan kaikkein tärkeimmän: voiman ja vastavoiman lain.  Kaksi kappaletta kohdistavat toisiinsa yhtä suuret, mutta vastakkaissuuntaiset voimat. Joskus nämä vastavoimat voivat olla kiskomassa uupunutta opiskelijaa pingispöydän äärestä rentoutumasta takaisin luokkaan pänttäämään. Toisinaan niitä voidaan vaikkapa tarvita vetämään väsähtänyt kappale takaisin rekan lavalle. Nämä voimat ovat läsnä, kun niitä tarvitaan. Kun oma motivaatio ei riitä, ne tsemppaavat eteenpäin. Ne pitävät heikoimmastaan huolta ja ovat meidän kanssamme myös jakamassa ilon ja onnistumisen hetket.

Nyt - katsokaa lakkipäät ympärillenne. Tässäkin tilassa meillä on näitä voimia ympärillämme aika monta. Opettajat iloitsevat, kun eivät enää koskaan tule näkemään meitä luokissaan haahuilemassa ajatuksissamme, kuten minä tein tuolla taannoisella fysiikan tunnilla. Vanhemmat ja läheiset purskahtavat ilon kyyneliin, kun me lapset olemme vihdoin kasvaneet isoiksi. Me ylioppilaat iloitsemme, kun olemme yhdessä kavereidemme kanssa saaneet lakit päitämme koristamaan.

Eiköhän siis oteta tästä päivästä kaikki ilo irti, meille tärkeimpien vastavoimien kanssa!